Kun Keskuspuisto alkaa kyllästyttää, on aika etsiä uusia reittejä. Otin tällä kertaa kartasta vähän isomman alueen tarkasteluun ja huomasin, että Fiskarsin kylällä on ihan varta vasten tehtyjä maastopyöräilyreittejä. Lauantaipäivän retkikohde oli siis päätetty.
Helsingistä katsottuna Fiskars on kiva päiväkohde. Matka ei ole liian pitkä, mutta kuitenkin ollaan jo selkeästi pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Plussana on vielä se, että pyöräilypäivään voi yhdistää Fiskarsin miljööseen tutustumisen.
Maastopyöräreittejä kylälle on rakentanut Fiskars Village Trail Center. Metsistä löytyy eri tasoisille pyöräilijöille tarkoitettuja reittejä ja niille pääsee ajamaan maksutta ja oman aikataulun mukaan. Auton saa parkkiin esimerkiksi kartassa näkyvälle Paja-aukiolle, jonka läheisyydessä on myös WC-tilat.
Rövarberget toimii myös talvella
Trail Center ei pidä polkuja talvella auki, joten reittien ajettavuus riippuu pyöräilijöiden määrästä. Rövarbergetin reitillä on ilmeisesti vakituiset käyttäjänsä, joten siellä eteneminen oli nopeaa ja helppoa myös hyvän lumitilanteen aikana.
Kartalta katsottuna polkuverkosto näyttää syheröiseltä. Luonnossa tilanne on helpompi, sillä reitit on merkitty hyvin. Talvella pettämätön konsti on tietysti seurata muiden jälkiä.
GPS-tallennus kertoi, että pysyin hyvin Rövarbergetin reitillä, mutta lopussa ajoin rannan metsäautotietä pitkin, vaikka reitti olisi tehnyt vielä pienen lenkin metsän puolella.
Reitin kohokohta oli vesitornin mäki, josta avautui näkymä Pohjan taajaman ylle. Mäeltä laskeutuessa sai kokea reitin vauhdikkaimman ja jännittävimmän osuuden. Vesitornille kannattaa siis ehdottomasti kiivetä.
Poluilla sai ajaa rauhassa helmikuisena lauantaina. Näin kolme muuta maastopyöräilijää, mutta metsässä ajoin yksin. Polut on suunniteltu yksisuuntaisiksi, eli vastaantulijoita ei tarvitsisi muutenkaan väistellä. Talviluonnon oma rauha antoi vielä oman lisänsä tunnelmaan.
Valitettavasti Trananin reitille ajajia ei ollut riittänyt, joten polku oli ummessa. Tämä oli harmi, sillä moni kauempaa paikalle tullut varmasti tahtoisi ajaa useamman reitin. Nyt mittariin kertyi vain noin 20 kilometriä mukaan lukien Fiskarsin kylällä pyörimiset.
Kylä talviunilla
Fiskarsin kylä uinui talviaamuna, mutta iltapäivällä raitilla näkyi jo muitakin ihmisiä. Palvelut on kuvattu hyvin nettisivuilla, mutta talvella suurin osa paikoista on kiinni. Museon ovessa kyltti kertoi talon menneen talviunille tammikuun puolivälissä, vaikka netissä muuta sanottiinkin.
Talvella avoinna olevia palveluita kannattaisi korostaa: mistä saan aamulla kahvikuppini ja minne voin mennä syömään pyöräilyn jälkeen helmikuisena lauantaina? Moni tykkäisi suunnitella päivän etukäteen, mutta se ei onnistu, jos verkkosivuja ei päivitetä talvimatkailijaa varten.
On hienoa, että maastopyöräilyyn panostetaan näin paljon. Asiakkaiden vaatimustaso on kuitenkin korkealla, varsinkin jos paikan päälle lähdetään pidemmän matkan takaa. Silloin kokonaisvaltaisen palvelun tarve korostuu. Fiskarsissa voitaisiin miettiä seuraavaksi, millainen on esimerkiksi kylälle saapuvan helsinkiläisen maastopyöräilijän palveluketju.
Oma aktiviteettinsa oli pyöräilyvaatteiden vaihtaminen auton vieressä noin kuuden asteen pakkasessa. Kosteissa vaatteissa ei mielellään aja puoltatoista tuntia Helsinkiin, joten strippasin sitten parkkipaikalla. Toivottavasti infopisteen herrat eivät häiriintyneet norjasta miesvartalosta.
Pyöräilijät arvostavatkin sitä, että ennen ja jälkeen lenkin pääsee vaihtamaan vaatteet ja peseytymään. Sitten voi mennä hyvillä mielin syömään paikalliseen – vähän hienompaankin – ravintolaan. Jos pukuhuone puuttuu, on suunta kohti kotia suihkuun tai uskaltautuminen korkeintaan ABC:lle syömään; eurot jäävät silloin matkailukohteelta saamatta.
Mutta otetaan toki kesällä uusiksi!
Kiitän Fiskarsia näistä:
- Luonnon rauha – ei ristin sielua poluilla talvisena lauantaina
- Hyvin merkityt reitit
- Monipuoliset reitit: korkeuseroja, nopeutta ja teknisyyttä juuri sopivasti
- Lämmin WC ulkoilijoiden käytössä
- Kylällä myös muuta mielenkiintoista nähtävää
Toivon, että näitä kehitettäisiin vielä:
- Verkkosivujen tiedot ajan tasalle ja asiakaslähtöisemmiksi
- Pyöräilijöille tila, jossa voisi vaihtaa vaatteita ja peseytyä
- Enemmän polkuja auki myös talvella
- Talvella avoinna olevien palveluiden korostaminen markkinoinnissa
Päivitys: Rövarbergetin reitillä oli ajettu hiljattain Fatbike Marathon, mikä vaikutti polkujen hyvään kuntoon.
Kosti Keistinen 