Eräs kaupunki hakee tiedottajaa Kuntarekryssä. Alla ote ilmoitustekstistä.
Onpa siinä paljon hommaa yhdelle viestijälle!
Esimerkkitapauksemme on yli 30 000 asukkaan kaupunki. Kaupungin palveluksessa on yli 2000 työntekijää, mutta verkkosivujen mukaan vain yksi viestinnän ammattilainen.
Nokkela saattaakin jo arvata, mitä näistä luvuista seuraa.
Tiedottaja todennäköisesti hukkuu töihinsä. Vaihtoehtoja hänellä on oikeastaan kaksi. Hän joko joutuu priorisoimaan voimakkaasti tai yrittää onnistua kaikessa ja palaa loppuun ennen toista kesälomaansa.
Erikoistuminen on välttämättömyys
Nämä kaiken kattavat viestinnän työpaikkailmoitukset tuntuvat yleistyvän kuntasektorilla. Syitä on muutamia.
Jokunen pienempi kunta on tänäkin vuonna saanut historiansa ensimmäisen viestinnän ammattilaisen, joka luonnollisesti on saanut hoitaakseen kaiken. Viestinnän tarpeeseen vasta heräillään, vaikka nyt pitäisi jo katsoa kohti viestijöiden erikoistumista. Viestinnän kenttä laajenee koko ajan.
Superlaajoja työnkuvia saattaa näkyä myös isompien kaupunkien viestintäyksiköissä, jos viestijöiden työnjakoa ei ole mietitty loppuun asti. Johtamisen puutteita voi pahentaa se, että viestintäyksikön osaaminen ei ole pysynyt kehityksen mukana.
Kuntien johdossa pitäisikin ymmärtää, että yksi viestijä harvoin riittää, jos pitää tehdä ja kehittää ulkoista, sisäistä, markkinointia, somea ja verkkoa. Myöskään mielikuva kuntasektorista työnantajana ei parane sekavilla rekryilmoituksilla.
Samalla kasvaa huoli kunnissa jo työskentelevien viestinnän kymmenottelijoiden jaksamisesta. Kunnan monipuoliset tehtävät voivat innostaa, mutta pidemmällä aikavälillä myös väsyttää.
Pysy pinnalla, kuntaviestijä!
Kosti Keistinen 