Twitter työnhaussa – saako silloin twiitata Putouksesta?

Osallistuin taannoin TE-palveluiden järjestämään Twitter työnhaussa -koulutukseen. Noin kymmenestä osallistujista useimmat olivat vasta aloittelevia Twitter-käyttäjiä ja minä jo hieman enemmän palvelua käyttänyt. Moni heistä tutustui siis Twitteriin puhtaasti työnhaun näkökulmasta, mikä toi minullekin uusia ajatuksia siitä, miten Twitteriä voisi hyödyntää työnhaussa.

Ensimmäisenä kouluttaja tiedusteli, millä mielin Twitteriä aikoo käyttää. Uusista lähes kaikki vastasivat, että pelkästään ”ammatillisesti” ja työnhakukanavana. Kerroin itse twiittaavani vähän mistä sattuu, koska Twitterin seuraamisesta on tullut jo vähän kuin elämäntapa: oman alani eli politiikan ja yhteiskunnan lisäksi twiiteissä vilisevät harrastukset, uutiset ja viihteeseen liittyvät viestit. Onpa siellä joskus puujalkavitsejäkin tullut kerrottua ja jaettua hauskoja kuvia. Kaikkea en tietenkään jaa; esimerkiksi ihmissuhteet ja rakkaushuolet jäävät lähes aina mainitsematta.

Aika moni kurssilaisista näytti jännittävän sitä, että ”asian vierestä” twiittaaminen muodostuu esteeksi työnhaussa tai kääntyy henkilöä vastaan. Ehkä tuleva työnantaja käy lukemassa twiittejä ja pitää henkilöä ihan hömppänä? Mielestäni huoli on turha, sillä jos työnantaja edes ehtisi lukemaan twiittejäsi, hän tuskin paheksuisi sitä, että aktiivisena somekäyttäjänä olet ajan hermolla ja tykkäät olla läsnä erilaisten ihmisten kanssa myös virtuaalisesti. On hyvä muistaa, että Twitter-tuttava voi olla jonain päivänä ”oikean elämän” kollega, jolloin yhteisiä puheenaiheita voi löytyä helposti aiempien twiittien perusteella.

Twitteriä useita vuosia seuranneena olen huomannut, että aika harva pystyy luomaan mielenkiintoisen Twitter-läsnäolon pelkästään yhdestä aiheesta twiittaamalla. Toki joillakin on jopa kaksi tiliä, joista toinen on ammatillinen ja toinen henkilökohtainen. Lisäksi on vaikea uskoa, että 2010-luvulla yksikään työnantaja kuvittelee ihmisen keskittyvän elämässään vain työhön, varsinkin kun monipuolisuus on työmarkkinoilla ehdoton vaatimus. Ylikin voi toki mennä: rasistiset tai tylsämieliset heitot varmasti karkottavat mahdollisten työnantajien lisäksi myös seuraajat. Ilman kontakteja ja aktiivisuutta suurin osa työnhaun mahdollisuuksista katoaa.

Kolmivaiheinen Twitter-työnhaku

Aktiivisen verkottumisen lisäksi työnhakijan kannattaa kiinnittää huomiota Twitter-henkilöbrändiinsä. Kaikki lähtee perusteista: oma, jokseenkin edustava, kasvokuva kannattaa liittää mukaan ja lisätä profiilitekstiin ne mielenkiinnon kohteet, joista todennäköisesti myös twiittaa tulevaisuudessa. Palvelussa on hyvä esiintyä omalla nimellään, sillä viime aikoina anonyymit profiilit ovat keränneet epäilyttävää huomiota (pidetään helposti trolleina), eikä niiden joukkoon kannata vahingossa joutua. Käyttäjänimi eli @-merkin jälkeinen tunnus on parhaimmillaan selkeä, lyhyt ja erottautumiskykyinen muista. Ehkä siinä voi olla myös jotain leikkisää tai oivaltavaa, jos omasta nimestä sellaista keksii. Profiiliin voi linkata myös bloginsa tai vaikkapa LinkedIn-tilinsä. Tyhjäksi jätetty ”munaprofiili” (vielä kuoriutumaton Twitter-lintu) ei juuri innosta muita seuraamaan ja antaa välinpitämättömän kuvan.

Aluksi pitää tehdä monelle niin vaikea tunnustus: etsin töitä. Siinä ei ole mitään hävettävää, koska hakija selvästi yrittää tehdä jotain asian muuttamiseksi, eikä työttömyys ole muutenkaan näinä päivinä poikkeuksellinen juttu. Toiveesta löytää uutta työtä voi mainita profiilitekstissä tai työnhakuun liittyvistä huomioista voi kirjoittaa twiittejä, jotka ehkä resonoivat muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Parhaimmillaan syntyy keskustelua ja uusia kontakteja.

Twitter-työnhaun ensimmäisen ja helpoimman vaiheen muodostaa passiivinen työpaikkojen metsästäminen hashtagien eli avainsanojen avulla. Avainsanat ovat aihetunnisteita, joiden avulla tietyn aihepiirin kaikki twiitit saa etsittyä nopeasti. Parhaita ja useimmiten esiintyviä avainsanoja työnhausta ovat esimerkiksi #rekry, #työpaikka, #duuri, #somerekry ja #työ. Myös alakohtaiset avainsanat toimivat, kuten #markkinointi tai #myynti. Usein ilmoituksissa mainitaan myös kaupunki, eli esimerkiksi #Tampere voi tuoda esiin Pirkanmaan työpaikkoja. Avainsanojen säännöllinen tutkiminen kannattaa, koska jotkut työpaikat ilmoitetaan vain somekanavissa. Sehän on loogista, että esimerkiksi somemarkkinoinnin osaajaa haetaan juuri Twitteristä, missä hänen oletetaan muutenkin oleskelevan.

Toinen vaihe on etsiä Twitteristä yrityksiä tai henkilöitä, joiden profiili vastaa omaa työnhakijaprofiilia. Jos esimerkiksi haluaa löytää työtä lentoyhtiön stuerttina, silloin seurattaviin voi lisätä esimerkiksi @Finnair tai @Fly_Norwegian. Twitterin hakutyökalulla voi etsiä myös muita tilejä, jotka ovat maininneet kyseisen yrityksen profiilissaan. Esimerkiksi Finnairin henkilökuntaa löytyy tällä tavoin melko helposti, kun hakee sanalla Finnair ja rajaa hakutuloksen tileihin. Aktiivisimpia alan ihmisiä on hyvä seurata siksi, että heidän twiiteistään voi paljastua muualla julkaisematonta tietoa, jota voi hyödyntää työnhaussa. Kannattaa myös huomata, että joillain suurilla yrityksillä on erikseen ns. rekrytili, kuten esimerkiksi @Yle_Rekry. Jotkut tilit kokoavat työpaikkailmoituksia (@JobsFIN) tai twiittaavat muuten työnhakuun liittyvistä asioista (@duunitori) Tällaiset ehdottomasti seurantaan!

Kolmas vaihe onkin hieman pelottavampi, koska se pitää sisällään oma-aloitteista viestintää. Twitter-käyttäjä voi alkaa kontaktoimaan yrityksiä ja etsimään Twitterin kautta piilotyöpaikkoja. Asiallinen ensimmäinen kontakti voi olla esimerkiksi kysymys siitä, ottaako yritys vastaan avoimia hakemuksia. Tämä osoittaa aktiivisuutta ja kiinnostusta työnantajaa kohtaan sekä auttaa muistijäljen luomisessa. 140 merkin twiitti on usein myös henkisesti pienempi urakka kuin esimerkiksi puhelinsoitto tai sähköpostiviestin kirjoittaminen eli kynnys ottaa yhteyttä pienenee. Spämmätä ei kuitenkaan kannata, koska se saattaa väsyttää muita seuraajia, eikä Twitteriä kannata tietenkään pitää ainoana kontaktointivälineenä. Joskus voi käydä myös niin, etteivät yritykset keskustele lainkaan twitterissä, vaan niiden viestintä on yksisuuntaista. On löydettävä toinen tapa ottaa yhteyttä, jos vaikuttaa siltä, ettei yritys vastaile kenellekään Twitterissä.

Omaa asiantuntemustaan voi tuoda esiin myös kommentoimalla toisten twiittejä. Silloin tärkeää on kuitenkin se, että tuo kommentillaan asiaan jonkin uuden näkökulman. Tyhjä puhe on tässäkin tilanteessa tyhjää ja se voidaan tulkita helposti työnhakijan tappioksi.

Tässä vielä Prezi-esitykseni aiheesta.