Aprillipäivän mediasaldo: lukija pulassa?

Tänään on ollut varsin erikoinen aprillipäivä uutisoinnin suhteen. En muista, että koskaan aikaisemmin median edustajat olisivat juhlistanut aprillia näin kovalla innolla.

Aamuni alkoi Keskisuomalaisen sivuja katsellessa. Lehdellä oli oma aprillipila Jyväskylän Valtiontalosta. Sen lisäksi lehti oli uutisoinut STT:n artikkelin muiden lehtien aprillipiloista. Kuulostaa tavalliselta huhtikuun ensimmäisen mediakäsittelyltä.

Edellisinä vuosina tämä olisi riittänyt. Nyt ”uutisiksi” olivat nousseet myös poliisin ja Veikkauksen aprillipilat. Sen sijaan, että ne olisi julkaistu kootusti yhdessä viihdejutussa, Keskisuomalainen teki niistä omat juttunsa kotimaa-otsikon alle, muiden uutisten joukkoon. Iltapäivällä Keskisuomalainen teki myös videopilan kertomalla, että lehden nimi muuttuu Keskariksi. Yksi aprilliuutinen ei siis enää riitä, vaan niitä pitää tehdä useita pärjätäkseen muille lehdille.

Keskisuomalaisen erikoista suoritusta vahvisti se, että edellisenä päivänä lehti otsikoi ”Aprillia vai ei: Venäjä pyytää Suomelta Leninin maksaa”. Ilmeisesti tämäkin uutinen oli pilaa, mutta se julkaistiin kuitenkin aprillipäivää edeltävänä päivänä. Aprillipäivä laajenee siis jo muihinkin päiviin. Tietääkö lukija tämän kehityksen?

ksmlAprilliuutisia Keskisuomalaisessa. Kuvankaappaus Keskisuomalaisen nettisivulta 1.4.2014.

Iltalehti teki kohuotsikon laulaja Jannika B:n aprillipilasta. Otsikosta ei voinut päätellä, oliko kyseessä vitsisisältö vai tosiuutinen. Vasta jutun lopussa viitataan huhtikuun ensimmäiseen päivään.

Helsingin Sanomat uutisoi SRV:n majakkahankkeesta, joka oli kirjoitettu SRV:n tiedotteen pohjalta. Ensiksi yhtiö väitti, ettei kyseessä ole aprillipila, minkä lehdenkin oli uskottava. Vasta iltapäivällä seurasi toinen SRV:n tiedote, että kyseessä oli sittenkin pila. Hesari joutui julkaisemaan uuden jutun, joka muistutti oikaisua. Samalla alkuperäinen juttu ilmeisesti poistettiin kokonaan lehden sivuilta. Lehti oli siis täysin SRV:n nuorassa asian suhteen. Tilannetta ei selkeyttänyt yhtään se, että Hesari teki aiheesta vielä oman juttunsa, josta saattoi päätellä, että majakka todella rakennetaan. Ilmeisesti haastateltava oli myös luullut, että kyseessä on vakavasti otettava asia, eikä toimittaja leiki.

Erikoista sattumaako vain, sillä SRV oli mukana myös Keskisuomalaisen Valtiontalo-pilassa. Onko tämä yrityksen kannalta hyvää tiedottamista vai ei, sitä varmaan pohditaan SRV:llä. Oletan, että SRV on ollut ”rikoskumppani” myös Keskisuomalaisen ”uutisessa”. SRV onkin varmaan koko Suomen vitsikkäin yritys.

Medialukutaito koetuksella

Uutta oli mielestäni se, että Veikkauksen ja poliisin kaltaisten toimijoiden nettipiloja uutisoitiin näinkin näyttävästi. Kun toimijana on kansalaisten silmissä hyvinkin virallinen taho, pila saattaa mennä helpommin läpi. Poliisin Facebook-sivulta toki kävi heti ilmi, että kyseessä on aprillipila, kuten viranomaisviestinnän luonteeseen pitääkin kuulua. Hauskaa saa pitää, mutta vastuullisesti. Samaa selkeys ei ehkä välity enää lehden artikkelista – tai pelkästä otsikosta, jonka hätäinen lukija vain katsoo.

Erikoista majakka-asiassa oli se, että tiedotteessa ja siten uutisessa osa tiedoista oli totuudenmukaisia. Kun osa on totta ja osa ei, oikeaa tietoa on erityisen vaikeaa suodattaa uutisesta. Tämäkin on uutta: aikaisemmin aprillipilat olivat niin yliampuvia, ettei erehtymisen varaa ollut. Nykyään taru ja totuus sekoittuvat viekkaasti.

Aikaisemmin vitsit on ollut melko helppoa poimia oikeiden uutisten joukosta. Jokaisella lehdellä oli oma pilansa ja sitten kokoava artikkeli muiden tekemisistä. Muiden kuin lehtien, kuten yritysten tai julkkisten, piloista saatettiin kertoa, mutta ei koskaan uutiseksi naamioituina juttuna.

Mennäänkö tässä siis jo vähän liian pitkälle? Jos nettilehti toimii enemmän kohu-uutisten levittämiseen tarkoitettuna alustana kuin printtilehden tukena tai jatkona, aprillipäivä tuo mukanaan erinomaisen tekosyyn vetää vielä pidemmälle. Överiksi asti. Hesarin tapaus taas osoitti, että faktantarkistus on edelleen kaikki kaikessa. Jos epäilyttää, ei pidä julkaista heti.

Lukijana minulla on ollut tänään suuria vaikeuksia seurata uutisia. Enää kokeneenkaan medialukutaito ei tunnu riittävän, vaan jokaista juttua pitää kyseenalaistaa normaalia ankarammin. Se on rasittavaa ja syö tiedotusvälineen uskottavuutta myös muina päivinä. Toivottavasti aprillipäivän vietto ei laajene suomalaisessa mediassa tämän enempää.