Valoisampi tulevaisuus – mutta miten?

Syysillan fillarilenkkini keskeytyy. Polkupyöräpoliisi viittoo minut tien sivuun. Mitähän tästä seuraa?

Siitä seurasi mukava juttutuokio ja makoisa Alpen-suklaapatukka! Kyseessä oli poliisin ja Liikenneturvan tempaus, jossa palkittiin valoilla varustautuneita pyöräilijöitä. Kiitos on oikein hyvä strategia liikennevalistustyössä. Etuvalosta sai kiitosta ja takavalosta vähän vielä lisää. Erikoismaininta siitä, että olin verhonnut hurmaavan persoonani hyvin pimeässä näkyvään takkiin. Valottomat saivat mukaansa heijastimen ja muistutuksen valon tarpeellisuudesta.

Asiakin on tärkeä: miten pyöräilijät saataisiin käyttämään enemmän valoja? Nyt myönteisimmät arviot valollisten määrästä liikkuu 60 prosentin paikkeilla, mutta oma kokemus kertoo, että reilusti alle puolet pyöräilee valoisasti. Yli 60 prosentin päästään luultavasti työmatkaajien kohdalla, mutta viikonlopun ”baaripyöräilijöistä” valoa käyttää ehkä kymmenes. Lisäksi seurantojen ajankohdalla on vaikutusta tuloksiin. Marraskuun lopulla valollisia on enemmän kuin syyskuussa, koska syyspimeä yllättää pyöräilijät joka vuosi.

Monet ns. aktiivitkin luottavat tuuriinsa, eivätkä panosta valoon – vaikka pyörään ja muihin varusteisiin olisikin käytetty tuhansia euroja. Uusi ilmiö on myös huomioliivin käyttäminen valon korvikkeena. Moni ei muista, että heijastin näkyy vain silloin kun siihen kohdistuu valoa katsojan silmän suunnasta. Pilkkopimeässä huomioliivikin on vain pala kangasta. On muistettava, että pyöräilijän tulee näkyä myös toisille pyöräilijöille ja jalankulkijoille eikä vain autoilijoille.

Pyöräilijöiden valottomuuden ”big picture” liittyy suomalaisessa liikenteessä siihen, että pyöräilijöiden suuri massa ei edelleenkään miellä olevansa liikkeellä ajoneuvolla. Pyöräily on vain vähän sellaista pikaista kaupassakäyntiä tai koulumatkaa eikä oikeaa liikennettä. Sama asenne näkyy kaikilla niillä, jotka polkevat jalkakäytävällä tai päin punaisia valoja. Muutosta alkaa tapahtua, kun tämä asenne saadaan korjattua.

Mutta miten? Mielestäni sekä kepillä että porkkanalla. Ainakin Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen suunnasta on kuulunut, että siellä valottomia on tänä syksynä sakotettu ”urakalla”. Se on oikein. Jotta pyöräilijät saisivat tasavertaisen aseman liikenteessä, on myös valvonnan oltava tasavertaista. Muuten pyöräily jääkin lapsille kuuluvan huviajelun tasolle eikä nouse oikeaksi liikennemuodoksi.

Yhtä oikein on valistaa. Kampanjaideoita löytyy ainakin minulta. Led-huomiovalojen jakaminen ilmaiseksi valottomille jonkin sponsoriyrityksen tuella, Jyväskylässä Valon kaupunki -tapahtuman hyödyntäminen teemalla ”pyöränvalokaupunki”, ilmaiset valot koululaisille… Riittäähän näitä, saa ottaa koppia!