Kesälomareissulla päätin käydä tutustumassa jälleen yhteen suomalaiseen majakkasaareen. Tällä kertaa valinta osui Kokkolan lähellä sijaitsevaan Tankariin. Se on yksi niistä majakoista, joihin tutustuminen on tehty erittäin helpoksi. Vesibussi vie saarelle ja tuo takaisin Kokkolan satamaan pari tuntia myöhemmin.
Reissu alkoi m/s Jenny -nimisellä aluksella. Noin puolentoista tunnin merimatka Tankariin sujui hyvin isolla laivalla, joka ei liiemmin tuulesta ja merenkäynnistä välittänyt. Sisällä sai nauttia kahvia ja kuunnella imelällä risteilyisäntä-äänellä nauhoitettua opastusta. Matkaajan kannattaa huomata, että netistä ostettu laivalippu pitää vaihtaa varsinaiseen lippuun sataman kioskissa. Isolle laivalle onneksi mahtuu, eikä lipun ennakkoon ostaminen tuntunut siksi välttämättömälle. Lisäkseni laivaan astui parikymmentä muuta retkeläistä kesäkuisena lauantaipäivänä.
Tankar on majakkasaareksi iso ja vehreä. Saaren ympäri kulkee luontopolku, jota pitkin kävelemällä saareen voi tutustua omatoimisesti. Luonto on monipuolista ja lintu- ja nisäkäslajeja tavataan runsaasti. Sammakkokin hyppi jalan yli polkua kierrellessä. Punkkikontrolli on syytä tehdä vierailun jälkeen, kuten muuallakin saaristossa liikuttaessa.
Myös opastettu saarikierros oli tarjolla, mutta opastus jäi pintapuoliseksi. Enemmän saa irti, jos ennen matkaa lukee Tankaria koskevan osion Seppo Laurellin Suomen majakat -kirjasta. Kyseistä kirjaa yhdessä saman tekijän Valo merellä -teoksen kanssa voi suositella myös oppaalle. Tankarista tietämätön ei saanut ”tässä on nyt tällainen” -tyylisestä opastuksesta juuri mitään lisätietoa. Kuulematta jäi, miksi majakan pihalla on kivikasa, eikä saaren historiaa avattu juurikaan. Historiaan pääsee tosin tutustumaan hylkeenpyyntimuseossa.
Suureksi harmiksi vuonna 1889 valmistuneeseen majakkaan ei päässyt enää tänä kesänä kiipeämään. Oppaan mukaan syynä on viranomaistoiminta: majakka ei ole turvallinen, koska sieltä ei ole varapoistumistietä. Tarinasta löytyi myös uutinen, joka vahvistaa asian laidan. Olisi vaikea uskoa, että esimerkiksi Bengtskärin kaltaisen ”turistimajakan” torni suljettaisiin tämän vuoksi. Luulisi, että majakkaan pääsisi tutustumaan ohjatusti vaikkapa pari ihmistä kerrallaan, sillä rakenteelliselta kunnoltaan majakka ei ole vaarallinen.
Tankarissa ei asuta ympäri vuoden, mutta saarella on yksityisomistuksessa olevia kesämökkejä sekä luotsiasema. Omaleimaisuutta saarella liikkumiseen tuokin se, ettei vahingossa eksy kenenkään pihamaalle. Sellainen erhe tuskin paikallisia suututtaisi, sillä vieraat otetaan vastaan ystävällisesti ja tarinoita saaresta kerrotaan mielellään.
Saaressa riittää nähtävää pariksi tunniksi. Myös yöpymismahdollisuus on, mikä vaikuttaa houkuttelevalta vaihtoehdolta jonain syysyönä, kun majakan valo houkuttelee saarelle tuhansittain muuttolintuja.
Kosti Keistinen 